Lahden Ursan puheenjohtaja Anssi Vepsä ja tiedottaja Marko Kämäräinen miettimässä maailmankaikkeutta.

Lahden Ursan puheenjohtaja Anssi Vepsä ja tiedottaja Marko Kämäräinen haastateltiin tähtitornissa Pirttiharjulla.

Käyttekö usein tähtitornilla?

Anssi Tulee käytyä usein, kun ei ole yleisönäytöksiä. Lupasimme tehdä talousarvion ja toimintasuunnitelman ensi vuodelle, kun oli hallituksen kokous.

Marko Käyn noin neljä kertaa viikossa tornilla, 130 käyntiä vuodessa. Olen usein alhaalla tietokoneen ääressä tai papereita selaamassa. En käy edes joka viikko ylhäällä, koska sääolosuhteet ovat niin pahat. Yleensä isot tähtitornit tehdään vuoristoon pilvien yläpuolelle. Chilessä Andeilla teleskoopit ovat parin kilometrin korkeudessa. Näemme Nasan sivuilta, että supernovia räjähtää jossain miljoonia vuosia sitten, ja menemme sitten ylös kuvaamaan jälkihehkun, joka näkyy kolmesta päivään pariin viikkoon.

Onko avaruudessa elämää?

Anssi Maailmankaikkeus on elämää ihan pullollaan ja täynnä. Eri asia on, tavoitetaanko sitä ikinä, koska etäisyydet ovat niin pitkiä. Voi olla valtameriplaneettoja tai viidakkoplaneetta, jossa on jopa kädellistä elämää, ihmisen tasoista tai ohi mennyttä. Näillä ei ole yhtään nopeampia raketteja, joilla matkustaa minnekään, koska samat fysiikan lait sitovat. Marsista kukaan ei etsi älyllistä elämää nykyään vakavasti, vaan bakteereja ja fossiileja. Kosmologia selvittää avaruuden alkuperää ja rakennetta. Jokainen pohtii kaukoputken ääressä, mistä tämä kaikki on tullut. Jumala-käsitys ei löydy tähtitieteen avulla.

Marko Jos avaruudessa on älyllistä elämää, niin se saapuu tänne jollain konstilla joskus. Mikrobitasolla on elämää jossain vieraalla aurinkokunnalla.

Onko ufoja olemassa?

Anssi Ei ole olemassa. Ufo-harrastajat ovat eri ryhmä. 98 prosenttia tähtitieteilijöistä ei usko ufoihin sellaisenaan. Jos ihmiset tulevat tapaamaan vieraan sivilisaation, niin se on synteettistä, esimerkiksi vieraan sivilisaation lähettämä luotain. Meidän lähettämämme luotain kohtaa sen vahingossa kaukana maapallolta ja sitten se jää vuosikymmeniksi pimentoon. Tiedämme hyvin, että lähietäisyydellä eli sadan valovuoden sisällä ei ole elämää.

Marko Täällä oli jäsen, joka luuli päässeensä ufo-piireihin. Otimme häneltä avaimen pois.

Onko ihminen maapallolla vielä vuonna 3000, vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos on uhkana?

Marko Jos meno jatkuu tällaisena, niin ihminen tuhoaa itse itsensä.

Anssi Ihminen voi paremmin kuin ikinä. Parempaa ravintoa tuotetaan kuin ikinä. Jotain tällaisia asioita on tapahtunut aina. Hiilivoimalat lopetetaan, koska päästöihin kuolee ihmisiä ja niitä ajetaan koko ajan alas. Teknologia kehittyy ja 50 vuoden päästä kukaan ei aja bensa-autolla. 80-luvulla puhuttiin, että otsonikerros tuhoutuu. Kun päätettiin lopettaa kasvihuonekaasujen käyttö, niin otsonikerros palautui ja on parempi kuin ikinä vuoden 1964 jälkeen.

Mikä avaruudessa kiehtoo?

Marko Valtavat, massiiviset etäisyydet, valonnopeus ja kuinka kauan toiseen tähtijärjestelmään tai aurinkokuntaan täytyy matkata. Kosmologia ja avaruuden rakenne ja alkuperä; kaikki on järjestyksessä avaruudessa, niputettuna pallomaisiin joukkoihin, kierteisgalakseihin. Itse olen sitä mieltä, että tämä on älyllisen organisaattorin aikaansaamaa.

Anssi Moni ei ymmärräkään, kuinka paljon nopeutta valonnopeus on; istut autossa ja joka sekunti tulee nopeutta 100 km/h lisää ja vuoden päästä olet valonnopeudessa. Jos katsotaan 54 miljoonan valovuoden päässä olevaa räjähtävää supernovaa, niin se tapahtui 54 miljoonaa vuotta sitten. Mitä kauemmas katsotaan, sitä vanhempaa historiaa se on. Jos katsotaan kuuta, niin se on 1,2 sekuntia vanhaa historiaa. Aurinko on 8,5 minuuttia vanhaa historiaa. Ihminen on kehittynyt koko sinä aikana, kun valo tulee galaksista.

Miten olette päätyneet tällaiseen harrastukseen?

Marko Kävin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Äiti kysyi, haluaisitko mennä tähtitornin avoimiin oviin. Aikuisiällä tuli aloitettua taas.

Anssi Sama tarina. Asuimme tuossa Sippalantiellä.

Onko Lahden Ursalla paljon aktiivisia jäseniä?

Marko Jäseniä on 170. Onneksi kaikki eivät ole kerralla täällä. Monet ovat meidän jäseniä, jotta saavat Tähdet ja avaruus -lehden postitse kotiin. He ovat nojatuolitähtitieteilijöitä. Meillä on parinkymmenen hengen porukka, joka pyörittää tätä toimintaa, kaikki näytökset ja PR-tilaisuudet. Suurin haaste meillä on, että pitäisi kouluttaa jäsenet käyttämään laitteita omatoimisesti, ettei jonkun tarvitsisi olla neuvomassa. Meillä on yliopistotason CCD-kamera, jolla läppärin avulla kuvataan. Se maksaa kuitenkin 8000 euroa. Meillä on viisi jäsentä, jotka osaavat käyttää sitä. Minä olen heidät kouluttanut. Kaukoputkihan ei ole sellainen, että sattumalta heitetään se tuohon ja sitten tuonne katsellen, mitä sieltä löytyy. Kohteet ovat tietyissä pisteissä ja täytyy tietää, missä ne ovat. Jos haen manuaalisesti, niin löydän noin 15 galaksia ja tähtisumua, mutta meidän pääinstrumenttimme muistissa on yli 200 000 galaksia, joista osa ei tosin näy Suomessa. Aloittelijaharrastaja voi luulla, että katsotaan yhtä tähteä. Enemmän katsotaan tähtisumuja ja kierteisgalakseja. Yksittäisiä tähtiä on parempi katsoa pelkillä silmillä. Jotkin kirkkaat tähdet voivat olla vähän hienomman näköisiä kaukoputkella katsottuna.

Lue myös Lahden Ursan yleisönäytöksissä bongataan joko galaksi tai kaupungintalon kellotaulu.

JAA
Edellinen artikkeliNaistenhaku
Seuraava artikkeliThe Moments
Kuka kuvaa parhaimmat kuvat? Kuka kirjoittaa asiallisimmat tekstit? Kehuuko Raisa enemmän Jaria vai toisinpäin?

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here