Jarkko Nissinen haluaa Urheilukeskuksen alueelle harrastuspaikkoja lumilautalajeille. (Kuva: Jari Anttonen)

Jarkko Nissinen jutusteli Lahden asioista Lahden Seurahuoneella maaliskuun alussa.

Mikä tittelisi oli aikaisemmin?

Olin viime valtuustokaudella kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja sekä elinvoimatyöllisyysviraston puheenjohtaja.

Mitä toimenkuvaasi valtuuston 3. varapuheenjohtajana kuuluu tällä hetkellä?

Valtuuston puheenjohtajisto toimii tiiminä valtuustotyön kehittämisessä, ja teemme muun muassa taustatyötä esimerkiksi Lahti mitali -ehdokkaiden etsinnässä. Tällä valtuustokaudella olen esimerkiksi johtanut yhtä valtuuston tiedotustilaisuutta.

Mikä oli viimeisin kokous, jossa olit mukana?

Viime viikolla oli kaupunginhallituksen kokous. Urheilukeskuksen ja sataman asia oli mielenkiintoinen. Työryhmä teki hankesuunnitelmasta luonnoksen. Se on sellainen ilmassa oleva pallo. Siellä mietitään, miten saataisiin yksityisen investointeja sille alueelle, kun kartano ja hotelli ovat olleet paljon puheissa. Tässä haluaisin nostaa esiin nämä lökäpöksylajit eli lumilautailun ja freestylen. Siinä hankesuunnitelmassa oli suunniteltu Karpaloon rinnettä.

Milloin tällaista olisi tulossa?

Se on vielä auki. Mutta jonkin verran on ollut päättäjäpiireissä puhetta siitä, että meidän pitäisi näihin lökäpöksylajeihin miettiä, miten Lahdessa saataisiin niihin suorituspaikkoja. Lajipiireistä on tullut hyvää informaatiota ja kontaktia siitä, että siellä olisi hyviä mahdollisuuksia saada suorituspaikkoja, ihan ruohonjuuritason harrastuspaikkoja siis.

Mikä on paras talviurheilulaji?

Olin sunnuntaina hiihtämässä ensimmäisen kerran olympialaisten innoittamana ja sauva katkesi. Hiihto ei ole minun lajini. En itse näitä lumilautalajeja varsinaisesti harrasta, mutta kyllä lautalajit ovat varmasti se paras. Siellä on porukalla sellainen hyväntuntuinen fiilis. Se on sitä tulevaisuutta ja nykyisyyttä. Nostaisin ne hiihdon rinnalle.

Pääsitko kotiin asti yhdellä sauvalla?

Kyllä pääsin, mutta tietysti se hidasti matkantekoa.

Mikä sinut on ajanut politiikkaan?

Vuonna 1993 pääsin valtuustoon 23-vuotiaana. Juuri silloin oli 90-luvun alun kova työttömyys, pahimmillaan 28 prossaa. Jäin itse siinä työttömäksi. Vaalien aikaan olin opiskelemassa, mutta aikaisemmin olin ollut lyhyen pätkän työttömänä. Päätin aktivoitua yhteiskunnallisesti miettimään, mitä sille hommalle voisi tehdä. En ajatellut, että vaaleihin edes lähtisin, mutta liityin sitten Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen saadakseni tietoa ja voidakseni käydä demarinuorten mielenkiintoisissa seminaareissa. Sitten minut saatiin houkuteltua vaaleihin ehdokkaaksi, vaikka en siitä ollut kovin innoissani silloin.

Mitä olet oppinut politiikka-ajalla?

Varmaan siinä oppii, miten asiat kannattaa tehdä, kuten elämässä oppii yleensäkin. Mutta myös sen, miten asioita ei kannata tehdä. Vaikuttamiseen sellainen lyhyt resepti on, että on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja kertoo oikeita asioita. Osaa viestiä asioita eteenpäin.

Miten Lahti on muuttunut vuosien saatossa?

28 prosentin työttömyyden 90-luvun lamassa aiheutti se, että Neuvostoliittoon oli saatu poliittisen perustein hyvää vientikauppaa, ja kun Neuvostoliitto sortui ja sellainen teollisuus ei enää pärjännyt, niin siitä lähti pohja, eikä muihin maihin saatu kauppaa markkinaperustein. Näkisin niin, että 2000-luvulla Lahdessa saatiin ihan hyvää kehitystä käyntiin muun muassa elinkeinopuolella. Täällä on hyviä perheyhtiöitä paljon, mikä on vähentänyt työttömyyttä hyvin näihin päiviin asti. Sitten vuonna 2008 taisi tulla se finanssikriisi, joka heikensi elinkeinoasioita. Sitten jos katsotaan, miten tänne saataisiin lisää asukkaita. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on muuttamassa nimeään Lappeenrannan-Lahden teknilliseksi yliopistoksi, joten Lahdesta ollaan saamassa yliopistokaupunkia. Itse toimin 2017 vuoden alussa elinvoimatyöllisyysviraston puheenjohtajana ja siellä virkamiesten kanssa suunniteltiin neuvotteluja yliopiston kanssa. LUT:in eli yliopiston vahvistuminen täällä on jättimäinen piristysruiske.

Mitä tekisit Lahteen, jos se tänään päätettäisiin ja huomenna olisi valmista?

Tekisin lumilautailukeskuksen urheilukeskukseen Karpalon pikkuhyppyrien yhteyteen, kamppailuareenan viereen ja suurmäen kentälle. Yksi hyppyrimäki muutettaisiin lumilautalajeihin harrastajille sopivaksi. Siinä meillä olisi ruohonjuuritason paikat sekä yksi kansainvälisten kilpailujen paikka. Lumilautailijoille harjoituskeskus Lahteen ja sinne sellaiset ilmapatjat, että voi treenata seuraavia X-gamesejä, MM-kisoja ja olympialaisia varten.

Miksi haluat saada Lahtea urheilukaupunkimaisemmaksi?

Olen pelannut kortteliliigassa yli 30 vuotta jalkapalloa, niin sitä kautta ehkä. En ole mikään huippu-urheilija. Lasten ja nuorten liikunta on se tärkein juttu, mutta pitää sitä huippu-urheiluakin Lahdessa olla.

Miten olet hurahtanut jalkapalloon?

Pienenä sitä tuli jonkin verran pelattua. Sitten olin vähän aikaa pelaamatta, mutta teineinä perustettiin korttelifutisjoukkue Taukopallo. Siitä asti olemme pelanneet. Ensi kesänä olisi 33. kausi kortteliliigassa, jos Elämän Pallo saa joukkueen kasaan. Korttelin mutasarjoissa pelataan. Joskus olen ollut mukana, kun joukkue on käynyt Rockfutiksen SM-kisoissa pelaamassa.

Mistä olette kasanneet joukkueen?

Siinä oli Urpusen Janne ja Mantereen Kimmo aikanaan. Jengi taisi aloittaa vuonna 2000 ja minä menin pelaamaan seuraavana vuonna. Joukkue tunnuslaulun kertosäe kuuluu: “Elämä on palloilu, palloilu on elämä. Heti kun sä tajuut sen, palloilet sä iloiten.”

Miten teillä on mennyt?

Ihan vauhdikkaasti.

Jaksat juosta vielä pallon perässä?

Kyllä ikää on jo sen verran, että pitää kuntoilla, että jaksaa pelata. Ennen kävin vain pelaamassa. Olen käynyt viime vuosina juoksemassa puolimaratonin kerran vuodessa.

Olet siis urheilullinen nuori mies?

No ikää on 48, että mikä nyt on nuori. Jalkapallossa 35-vuotias voi pelata ikämiehissä. Pyrin jonkin verran huolehtimaan kunnosta. Urheilijat ovat erikseen.

Jos urheilet paljon, miten rentoudut vastapainoksi?

Jonkin verran tulee seurattua jalkapalloa, raveja, kiekkoa ja korista. Uuteen Lahteen kirjoittelin aikoinaan urheilujuttuja ja ravijuttujakin.

Millainen lahtelainen yritys pärjäisi maailmalla?

Tietysti sen pitäisi olla tietointensiivinen yritys, joka pystyisi globaalisti kilpailemaan markkinoilla. Toisaalta jos ajatellaan kotimarkkinoita tai jakelua Suomeen, niin Lahdessa on kohtuullisen hyvä logistinen sijainti. Koko maan saavutettavuutta ajatellen Lahti on hyvässä paikassa. Täällä on kustannustaso niin asunnoissa kuin työvoimassa Helsinkiä edullisempi. Oikoradan takia tämä on suoramarkkinoinnillekin hyvä paikka, kun tästä ei kestä kauan hilpaista Helsinkiin.

Mitä teet tämän haastattelun jälkeen?

Menen töihin ja siellä on työllistämiseen liittyviä asioita hoidettavana. Illalla on pieniä poliittisia palavereita.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here