Pekka Komu tarvitsee aamukahvia, jotta hän saa puheen luistamaan.

Pekka Komu kertoi ajatuksiaan tunnelmallisessa Kahvila Oskarissa.

Miksi olet mukana politiikassa?

Noin lukioikäisenä alkoivat yhteiskunnalliset asiat ja politiikka kiinnostaa. Myöhemmin ajattelin lähteä mukaan. 23-24-vuotiaana liityin Suomen Sosialidemokraattiseen Puolueeseen, jossa olen nytkin.

Miksi SDP?

Kun mietin puoluettani, kävin kaikki puolueet läpi. En ole ollut syntymästäni asti demari, eikä minua ole ohjailtu. Katsoin, mitä puolueet kannattavat ja SDP oli lähimpänä ajatusmaailmaani. Se oli sellainen pudotuspeli.

Miksi haluat kehittää Lahtea paremmaksi?

Alun perin halusin vaikuttaa asioihin ja esimerkiksi parantaa maailmaa. Jotkut voi pitää maailman parantamista vähän naiivina tai negatiivisena asiana, mutta sehän on vain positiivista. Samalla tavalla kuin haluan parantaa maailmaa, niin haluan parantaa Lahtea. Koen, että olen todella lahtelainen ja tämä on rakas kotikaupunkini ja haluan tälle hyvää. Näen, että tässä on paljon mahdollisuuksia parempaan. Se ajaa minua nyt politiikassa. Uskon näkeväni, että Lahti menee koko ajan askeleita eteenpäin kohti seuraavaa tasoa.

Jos saisit nyt päättää yhden asian Lahden hyväksi, mikä se olisi?

Kymmenen asian päättäminen olisi helppoa. Yksi asia voisi olla, että Lahteen tulisi joku tosi iso työllistäjä. Hyvinvointi lähtee siitä, että ihmisillä on töitä. Se heijastuu moniin asioihin kuten lasten hyvinvointiin, kulutuskäyttäytymiseen ja sosiaalimenoihin. Vaikka ajankin Lahden keskustan kehittämistä ja taidemuseota, niin eivät nekään ole niin tärkeitä kuin työllisyys.

Joudut olemaan hyvin aktiivinen politiikassa. Miten sinulla riittää virtaa?

Onhan se vaativa homma olla politiikassa mukana täysillä. Olen lisännyt tosi paljon liikunnan määrää ja sen avulla jaksan. Olen alkanut liikkua parin kolmen vuoden aikana nyt melko paljon ja erityisesti nyt pimeänä vuodenaikana sen huomaa. Tunnen itseni eri ihmiseksi kuin olin vuosina, jolloin en liikkunut yhtä paljon. Liikuntaa saan kuntosalin, sulkapallon ja koripallon parissa.

Harrastat myös penkkiurheilua. Kerrotko siitä?

Urheilun katsominen on tv-sarjaan tai elokuvaan verrattuna mielenkiintoista, koska lopputulosta ei ikinä tiedä ja heikommallakin on aina mahdollisuus. Esimerkiksi tennis on televisiolajina koukuttava. Seuraan Pelicansia, Lahti Basketballia ja FC Lahtea. Meillähän on ollut isoja mestaruuksia vain koripallossa viime aikoina. Olisi kiva nähdä, kun joku ponnistaisi ja pärjäisi niin, että sytyttäisi ja räjäyttäisi koko kaupungin. Kun Pelicans oli SM-liigan finaaleissa, ihan tuntemattomatkin puhuivat toisilleen peleistä. Urheilu on sydämen asia monelle. Pallolajit kiinnostavat, koska niissä on taktinen ulottuvuus, joka on vaikeampi nähdä yksilölajissa. Mäkihyppy on tosi hienoa ja meillä on hienot perinteet. Pallolajeissa kuitenkin jännite rakentuu eri tavalla. Urheilun seuraaminen on hyvin lahtelaista. Ulkopaikkakunniltakin muuttaneet sanovat, että Lahti on urheilukaupunki.

Mitä muuta harrastat?

Elokuvia, jotka ovat mielestäni nykyajan kirjoja. Kirjasivistys on muuttunut elokuvasivistykseksi. Kirjoja kannattaa todellakin silti vielä lukea, sillä ne voivat monesti olla parempia kuin elokuvat ja ruokkivat mielikuvitusta eri tavalla. Ymmärtääkseen meidän aikaamme tulisi kuitenkin ymmärtää myös elokuvaa. Viimeksi katsoin Netflixistä elokuvan, jossa Al Pacino esitti eläköitynyttä everstiluutnanttia ja sai ainoan Oscar-palkintonsa. Tv-sarjat ovat tulleet haastamaan elokuvia. Aluksi olin epäileväinen, mutta tv-sarjat pystyvätkin kertomaan vielä jotain enemmän kuin elokuva, kun ne tehdään hyvin. Tv-sarjat ovat kirjan kaltaisia siinä mielessä, että katsomisen voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin.

Mistä muista taidemuodoista pidät?

Toivoisin, että minulla olisi enemmän aikaa kirjoihin ja kirjallisuuteen. Hieno kirja on ihan loistava kokemus. Esimerkiksi Sofi Oksasen Puhdistus on ihan mahtava suomalainen huipputeos, joka pystyy menestymään kansainvälisestikin. Hyvä kuvataide ja nykytaide ovat myös tosi makeita. Mehän puuhataan taidemuseota, joka olisi jatkuva nähtävyys ja kulttuurimahdollisuus lahtelaisille ja matkailijoille.

Onko sinussa mitään negatiivista?

On varmasti. En vain halua näyttää negatiivisuuttani. Joudun taistelemaan kyynisyyttä vastaan. Monet asiat ovat vaikeita ja turhauttavia. Ymmärrän, että ei pitäisi turhautua, kun asiat eivät tunnu etenevän ja samat asiat käsitellään monta kertaa eri kokouksissa eri kokoonpanoilla. Joku asia ei näytä muuttuneen vuodessa yhtään, mutta viidessä vuodessa se onkin muuttunut kokonaan ja kymmenen vuoden päästä sitä ei edes tunnista. Muutosta ei vain näe sillä hetkellä, kun se tapahtuu. Kyynisyys on hieman väistämätöntä ja kuuluukin asiaan, kunhan ei mene liiallisuuksiin. Realistisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä negatiivisuuksia ja asioita, jotka voivat mennä pieleen. Mutta onhan realistisuudessa toinen puoli täynnä mahdollisuuksia ja positiivisuutta. Politiikassa asioita on hoidettavana satoja tai jopa lähemmäs tuhat, mikä tekee jutun haastavaksi. Vaikka hoitaisi paljon asioita, on pakko keskittyä johonkin. Minä olen keskittynyt kaupungin ja keskustan kehitykseen.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here