Oli synkkä ja myrskyinen päivä. Parrakas mies käveli pitkin askelin pitkin pitkää katua. Jos sitä nyt kaduksi voisi sanoa, kylän ainoa päällystetty kohta.

Katu oli päällystetty lupauksilla paremmasta, mutta niin vain ne lupaukset olivat valuneet hiekoitushiekan seassa ojaan.

Oli vuosi 2017. Oli mies ja mies oli Järvenpäässä. Mukanaan miehellä oli kaksi laukkua, joissa hän kantoi elantonsa työvälineitä.

Rikollinen hän ei ollut, vaikka keikkoja työkseen tekikin. Ellei nyt huonoa musiikkimakua DJ-artistin kohdalla voi pitää rikoksena ihmiskuntaa kohden.

Vastuu painoi lie enemmän, kuin kantamukset. Askel ei silti hyytynyt, vaan kantoi paremmin kuin järvenpääläisen yökerhon äänentoisto.

Risteyksessä mies pysähtyi. Kuin salaman iskemänä hän säpsähti ja lähti toiseen suuntaan – Kulmaa kohden.

Siinä missä Lahti on saanut nimensä sijainnistaan vesialueeseen nähden on Järvenpää panostanut vähintään yhtä paljon luoviin nimiin. Kulma oli se kadun ja tien risteymä, jota myös keskustaksi nokkelimmat kutsuivat.

Kulmasta oli noussut vuosien aikana järvenpääläisille tuttu ja turvallinen tapaamispaikka nähdä turvallisesti tuttuja.

Nytkin siinä nyhvötti mies, aurinkolasit päässä synkkenevässä säässä. Hälläkin oli parta, mutta naurettava lasivalinta yksilöi hänet paremmin, kuin parrakkuus.

Parrakkaat miehet kohtasivat. Toinen yhä salamana paikalla, vaikka hitaammin tilanteeseen saapuikin. Yllättävä sähköistyminen sentään vanavedessään seurasi.

Kulmassa kohtasivat parrakkaat miehet.

– Moi
– Hyvää iltaa

Aurinkolasit paistoivat virallista ylimielisyyttä tervehdyksessään. Siitä huolimatta oli tapaamisen alku lämpöisempi kuin vallitseva lokakuinen säätila.

– Asiat loksuu paikoilleen
– Tässähän me ollaan paikoillamme

Kättely loppui siten, miten kättelyt nyt yleensä loppuvat – ilman tietoa siitä, milloin olisi aika lopettaa.

Sama koski näitä miehiä, jotka eivät juroudestaan huolimatta olleet koskenlaskijoita. Eihän heillä olisi numeropää siihen riittänyt edes.

Hetkinen lämpöä sulatti pinnoitettuun katuun valetut lupaukset. Miehet olivat kohdanneet vahingossa ja Järvenpäässä.

Sen oli pakko olla alku jollekin. Joten toinen heistä päätti sen alun kirjoittaa.

1 KOMMENTTI

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here